Toimittuani vuosia erikoislääkärinä Suomessa, olen törmännyt lukuisiin potilaisiin, jotka ovat käyneet ulkomailla esteettisissä tai korjaavissa leikkauksissa. Turkki ja Tallinna taitavat olla yleisimmät kohteet. Tämä terveysmatkailu taitaa olla vuosi vuodelta yleisempää!
Suomalaisena kirurgina sitä on välillä vaikea ymmärtää. Löytyyhän täältä Suomesta osaavaa ja erinomaisen koulutuksen saaneita kirurgeja. Toki jossain muissa maissa leikkauksen voi saada halvemmalla, mutta siihen liittyy monia riskejä, joiden seurauksena lopulliseksi hinnaksi voi muodostua odottamattoman suuri summa.
Mitä riskejä ulkomailla tehtäviin toimenpiteisiin sitten liittyy?
Muissa maissa koulutustaso ei aina ole samaa tasoa kuin Suomessa. Esimerkiksi Espanjassa, erikoistuva lääkäri ei vielä pääse tekemään juurikaan toimenpiteitä, lääketieteen opiskelijasta puhumattakaan. Turkki on yleinen
terveysmatkailijoiden ja leikkauksiin hakeutuvien kohde. Turkkilaisessa koulutusjärjestelmässä on paljon korruptiota, eli rahalla ja nimellä saa koulutuksen helpommin, eikä osaaminen ja taidot ole välttämättä tärkein mittari. Leikkaussalin hygieniataso voi olla kotimaatamme huonompi. Privaattisairaaloiden taso vaihtelee huomattavasti, eikä klinikoita valvota yhtä tarkasti kuin meillä. Suomessa pitää käydä pitkä lupaprosessi Aluehallintoviraston kanssa läpi, ja kaikki vaatimukset tulee täyttyä ennen kuin luvat terveydenhuollon yksikön toimintaan edes saadaan.
Jos kuitenkin päätyy ulkomaille leikkaukseen, ja kaikki menee hyvin leikkauksessa ja toipumisaikana, ja tuloskin on hyvä, niin onnittelut! Olet voittanut arvonnassa pääpalkinnon!
Vaan miten on, jos jossain osa-alueessa tuleekin ongelmia? Suomessa on parhaillaan oikeudenkäynti erästä suomalaisyrittäjää vastaan, joka on ottanut rahat eikä leikkausta olekaan koskaan tehty. Näitä uhreja on kymmeniä, ellei satoja. Kuvittele, että olet raatanut ja säästänyt vuosikaudet rahaa esimerkiksi rintojen kohotusleikkaukseen. Käyt terveysmatkoja välittävällä henkilöllä konsultaatiossa ja sinulle varataan toimenpideaika Tallinnaan. Maksat leikkauksen etukäteen, vaikkapa 7000e. Se on iso raha, varsinkin jos sen menettää eikä leikkausta koskaan tule.
Ei ole tavatonta, että leikkaus on peruttu jopa neljä kertaa, joka kerta potilaan ollessa jo terminaalissa odottamassa Tallinnaan lähtevään autolauttaan pääsemistä. Puheluihin ei vastata. Soittopyyntöihin ei vastata. Sinulle luvataan selvittää asiaa, mutta kukaan ei koskaan soita takaisin.
Tai sitten onnistut pääsemään matkalle ja sairaalaan saakka! Mutta hetkinen, luvattu luksussairaala Turkissa ei olekaan vielä valmis. No, menette kirurgin kanssa syömään ja hän vaikuttaa mukavalta. Leikkaus tosin suoritetaan ihan muualla ja toisentasoisessa sairaalassa kuin oli luvattu. Olit maksanut kahdesta isosta leikkausoperaatiosta etukäteen. Näistä tehdään vain toinen. Rahoja toisesta et saa takaisin. Ompeleet katkaisee tämä mukava kirurgi hampaillaan. Olisikohan johtunut tästä, että sinulle tulee pahat haavainfektiot, ja niitä hoidetaan pitkään sinun maksuusi kotimaassa. Infektion jäljiltä arvet ovat leveät ja rumat. Jos haluat että ne korjataan, joudut tekemään sen muualla ja tietenkin omakustanteisesti.
Tai sitten et tapaa leikkaavaa kirurgia ennen toimenpidettä. Jopa suomalaisilla kirurgeilla on oma kädenjälki ja tyyli. Mitä jos sinun odotuksesi leikkaustuloksesta eivät millään lailla kohtaa leikkaavan kirurgin kanssa? Mitä jos lopulta tavatessasi kirurgin hän ei herätäkään sinussa luottamusta? Entä jos et tapaa leikkaavaa kirurgia ollenkaan, tai olet jo ihan sekaisin esilääkityksestä hänen käydessä pikaisesti piirtämässä pari viivaa ihollesi? Teillä ei välttämättä ole yhteistä kieltä, tai luvattu tulkki ei päässytkään paikalle. Tai kirurgilla on
kiire, joten mitään käännösohjelmaa ei ehditä ottaa avuksi. Tai sitten sinut nukutetaan, etkä tapaa leikkaavaa kirurgia ollenkaan, et edes leikkauksen jälkeen. Tai sinulle kerrotaan myöhemmin että kirurgi kyllä kävi, mutta et muista sitä sillä olit niin lääkepöllyissä.
Leikkauksen jälkeen sinulle on luvattu, että saat toipua rauhassa heräämössä. Mutta sinut saatetaankin taksiin pian herättyäsi nukutuksesta, huonovointisena ja sekavana. Luvattu saattaja ei pääsekään mukaan viemään sinua lautalle. Oksennat taksiin ja hoipertelet odottavaan autolauttaan.
No, lopulta ehkä pääset kotiin, vaikkei leikkauksen jälkeinen hoito ollutkaan asianmukaista ja potilasturvallista. Olet kivuissasi. Mietit ovatko oireesi normaaleja vai pitäisikö niistä huolestua? Haava näyttää epäilyttävältä, onkohan siinä tulehdus? Pitikö tätä tukivaatetta käyttää vain öisin, ja oliko se kaksi vai neljä viikkoa? Leikkaustuloskaan ei näytä juuri nyt siltä mitä odotit. Onko kyse turvotuksesta vai eikö sinulle tehtykään luvattua rasvaimua? Jos sinut olisi operoitu Suomessa, saisit todennäköisesti klinikalle yhteyden, ja sairaanhoitaja tai leikannut kirurgi antaisi ohjeet tai tarvittaessa soittaisi sinulle. Voisit mennä myös kontrollikäynnille esimerkiksi näyttämään haavaa.
Minun vastaanotolleni tuli Espanjassa leikattu suomalainen nainen. Hänelle oli tehty monta isoa leikkausta samalla kertaa. Rasvaimualueelle oli tullut serooma eli nestekertymä. Se piti punktoida. Iso alavatsan leikkaushaava oli osin auennut ja tulehtunut. Hiusrajassa olevat haavat vaativat puhdistusta. Espanjassa oleva leikannut kirurgi oli suositellut että potilaan tulisi hakeutua Suomessa lääkäriin. Julkisella puolella ei hoideta tällaisia tapauksia kuin jos kyseessä on kiireellistä hoitoa vaativa päivystysasia. Niinpä tämä potilas tuli yksityiselle klinikalle. Serooma punktoitiin, haavat puhdistettiin ja infektoituneen haavan hoito aloitettiin. Espanjalainen lääkäri halusi osallistua hoitoon ilmoittamalla puhelimitse, että auenneeseen infektoituneeseen haavaan pitäisi laittaa kikherne. Varmaan muillekin kuin suomalaisille lääkäreille on selvää, että suomessa haavanhoito ei perustu kikherneisiin. Lopulta potilas joutui käymään monta kertaa punktioissa ja haavanhoidoissa privaattiklinikalla, ja maksamaan näistä tulevat käynti- ja toimenpidemaksut. Toivottavasti leikkaustulos oli lopulta hyvä ja potilas tyytyväinen - komplikaatioista, haavaongelmista ja ylimääräisestä rahanmenosta huolimatta.
Suomessa kaikilla terveydenhuollon yksiköillä tulee olla potilasasiamies ja potilasvakuutus. Lisäksi toimintaa valvoo potilasvahinkokeskus. Jos hoito ei ole mennyt ihan nappiin, voi potilasvakuutuskeskuksesta hakea korvausta. Vaikka mahdolliset korvaussummat eivät ole järin suuria, käydään hoito ja siihen liittyvät asiat tarkkaan läpi asiantuntijoiden avulla. Myös AVI valvoo terveydenhuollon yksiköiden toimintaa. Ja kuluttaja-asiamieskin on ilmeisesti joskus ottanut kantaa esteettisiin hoitoihin. Mutta entäpä jos leikkaus on tehty tuossa ihan naapurissa, Tallinnassa? Suomalaiset virkamiehet eivät voi auttaa. Eikä edes poliisi. Vai miksi lukemattomat rahansa The Look-yhtiölle menettäneet eivät ole saaneet mitään apua? Nyt he ovat yhdistäneet voimansa ja palkanneet juristin hoitamaan asiaa, mutta tulevatko he koskaan saamaan rahojaan takaisin, se jää nähtäväksi.
Nämä edellä mainitut tapahtumat olen kuullut potilailtani, eli ne ovat todellisia. Ammattilaisena en voi kuin ihmetellä, että nykyaikana, jolloin tietoa ulkomailla suoritettujen leikkausten riskeistä on paljon saatavilla, edelleen ihmisiä hakeutuu esimerkiksi edelleen toimivan The Lookin uhreiksi.
No miten välttää riskit?
1. Valitse suomalainen klinikka ja luotettava kirurgi
2. Tee esityö huolella. Kysele suosituksia ihmisiltä, jotka ovat käyneet samanlaisessa toimenpiteessä.
3. Kilpailu on kovaa. Somessa saattaa olla kilpailijan mustamaalaamista, ja toisaalta mainosyhteistyötä jota ei kerrota. Suhtaudu kriittisesti, kaikki somessa ei välttämättä ole totta.
4. Käy konsultaatiossa. On tärkeää tavata leikkaava kirurgi, jonka kanssa leikkaus suunnitellaan yhteistuumin.
5. Pyydä nähdä kirurgin aiemmista leikkaustuloksista kuvia!
6. Jos kaikki kuulostaa liian hyvälle (liian halpaa, ei mitään riskejä) niin todennäköisesti se on liian hyvää - eli ei totta. Toisin sanoen et ehkä tule saavuttamaan sitä lopputulosta mitä haluat
7. Kysy komplikaatioista ja riskeistä: miten ja missä komplikaatiot hoidetaan, kuka ne hoitaa, ja paljonko se maksaa.
8. Kysy tarkkaan, mitä hintaan sisältyy. Maksaako kontrollit, jälkitarkastukset, ompeleenpoistot, tukivaatteet eli kompressiotekstiilit erikseen?
9. Usein tekijä suosittelee sitä, mitä hän itse voi tehdä: sairaanhoitaja suosittelee sinulle rasvaimuun sijaan jäädytyshoitoa tai rasvansulatuspistoshoitoa, sillä hän ei voi itse tehdä rasvaimuja. Paras ja ainakin tehokkain hoito on kuitenkin rasvaimu. Pidä tämä mielessä!
10. Ei ole hullumpi idea käydä muutamassa eri paikassa konsultaatiossa, ja valita se paikka, joka eniten herättää luottamusta. Halvin ei ole välttämättä paras.
MTV haastatteli minua aiheesta, katso täältä.